3 viikkoa ja pari päivää leikkauksesta

Fysioterapeutti on tavatta ja uudet harjoitteluohjeet saatu. Ainakin kaksi ensimmäistä päivää ovat uudet harjoitukset onnistuneet tuottamaan pientä kipua, varsinkin kun on tarkoitus kääntää kättä sivusuunnassa niin että kyynärpää on kehossa kiinni. Oikea käsi kääntyy näin 90 astetta, vasemmalla alkaa tuntua aika epämukavalta 30 asteen kohdalla. Seuraavat kolme viikkoa treenaankin vain tuohon kolmeen kymppii asti sillä näin neuvottiin. Varmasti joskus ensi viikolla tekisi mieli kuitenkin tehdä enemmänkin.




Kantosidettä en enää käytä paitsi nukkuessa ja liikkuessa ulkona. Liukastuminen voisi johtaa johonkin ikävään, kuin myös unissa häröily.

Kaikki on ainakin tähän asti sujunut täydellisesti, ehkä tästä vielä käsi tulee..

Viikko

Viikko on nyt leikkauksesta vierähtänyt. Tänään päivällä poistettiin tikit. Tikkien poisto oli kaiken kaikkiaan melko kivuton operaatio, viisi minuuttia terveysasemalla, viisi pientä nipistystä ja siinä se oli.

En enää syö lääkkeitä muuten kuin yötä vastaan. Pari Panacodia auttaa mielestäni nukahtamista mukavasti. Apu on tarpeen, sillä olen tähän astisen elämäni nukkunut käytännössä kokonaan mahallani. Selällään makaan nykyään, joskin ajoittain käännyn myös oikealle kyljelleni. Kipuja esiintyy välillä aamuisin herätessä hetkellisesti mutta en sentään ole enää heräillyt öisin.

Kantositeestä on kyllä hävinnyt uutuudenhohto täysin. Ei huvittaisi enää koko systeemiä käyttää, mutta pakko se on, ettei vahingossakaan tule tehtyä kädellä liikaa. Pikkaisen alkanut jännittää ensimmäinen fysioterapia ja uudestaan käden liikutteluun totuttelu, mutta siihen on kyllä vielä paljon aikaa. Ensimmäinen tapaaminen on 18:sta helmikuuta, eli päivää vajaa kahden viikon kuluttua.

Olkapään etuosaan on muodostunut melko komea mustelma.

Jääköhän näistä jäljet?




Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.

3. Päivä

Viime yö ei mennyt ihan yhtä ruusuisesti kuin edellinen. Noin puolenyön aikaan pistin koneelta pyörimään pari Colbert Report jaksoa ja siinä samalla tiputin 2 Panacodia. No, ei tullut uni itsestään, mutta kun jaksot loppuivat pistin koneen pois päältä ja sieltähän se uni tuli. Kipu oli kova kun heräsin parin tunnin päästä. En oikein keksinyt, että mikä lääke olisi parhaiten toiminut joten päädyin vain ottamaan 4satasen karja Buranan. Takaisin sänkyyn ja uni tuli silmään, mutta aina välillä heräilin inhottavaan kipuun. Joskus puoli 7 aikaan kun heräsin n-kerran katkesi kamelin selkä. Tiputin pari Panacodia ja seuraavan kerran heräsinkin sitten puolen päivän aikoihin. Kaiken kaikkiaan tuo oli varmasti epämiellyttävin yö tähän mennessä. Ei se heräily, mutta ne kivut.. Liikunkohan unissani liikaa?

Lääkearsenaalini on muuten tällainen: Panacodeja, 120 mg Arcoxeja, 10 mg Oxynormia ja sitten ihan perus 4satasta Buranaa. Burana nyt on lähinnä placebo lääke. Arcoxia vaikuttaa pitkäaikaisesti. Oxynormit on ehdottomasti näistä lääkkeistä tykeimpiä mutta toisaalta Panacodeista löytyy kyllä kodeiinia ja on se sekin aika ässä kivun hoidossa. Panacodeja on tähän mennessä mennyt päivittäin 8 kappaletta. Ei tee varmasti hyvää maksalle joten pitää noistakin ikävä kyllä alkaa tässä pikkuhiljaa luopumaan.

Kumma juttu miten kivuton olo voi olla, mutta sitten harjoitukset (todella pientä) saavat aikaan todellisen helvetin. Harjoitukset ovat tähän mennessä olleet lähinnä sormien suoristelua ja ranteen pyörittelyä. Kolme kertaa päivässä otan myös kantositeen vähäksi aikaa pois ja liikuttelen vähän kyynärpäätä. Ilmeisesti näiden harjoitusten tarkoitus onkin ainoastaan pitää terveet nivelet kunnossa. Joskus kolmen viikon päästä alkaa sitten varmaan myös itse olkapään kuntoutus.

No, näin tänään. Perjatai kotona vanhempien luona, onko olemassa parempaa?

Ei välillä väliä, kunhan saa välillä väliä.